KriKri's profileHonkyTonkWomanPhotosBlogListsMore ![]() | Help |
Syyslaulu (vihdoinkin) eli omistettu sinulle !!Jo aikaa sitten halusin laittaan taman biisin tanne. Minulla se on musakokoelmassani, mutta jonkun tekijanoikeuden takia en saa tehtya siita videklippia. Nyt vihdoin ja viimein loysin sen.
Tama levy on todella kaunis ja tassa on Tove Janssonin elamanviisautta, vai oisko se muumien elamanviisautta? Yksinkertaista, lineaarista, puhdasta !
Ole kiltti, pyydan sydamestani, pysahdy hetkeksi kuuntelemaan, tama ei kauaa kesta, mutta kuuntele jokainen sana, jokainen pilkku ja jokainen piste (Itselleni tama levy on todella ollut yllatys, silla nuorena kun tata kuulin, en kiinnittanyt huomiota sanojen kauneuteen ja viisauteen)!! Sailyta ne sydameesi, jos ja kun ymmarrat naiden sanojen todellisen merkityksen, loydat sydamestasi aarteen, ela se !!
Hyva Jumala, kuinka paljon ihmisen lapsi pystyykaan valittamaan toisesta ihmisen lapsesta ! ! !
Kotimatka pitkä niin, ei vastaantulijaa,
illat sammuvat kylmään hämäryyteen. Jo tule lohduttamaan, synkkä mieli pujahtaa syksyiltani yksinäisyyteen. Kas, pimeähän saa sitä ajattelemaan, mitä muuten ei muistaisi kai lainkaan. Nyt muistan miten paljon mä tehdä tahdoinkaan, miten vähän siitä aikaan mä sainkaan Kiirehdi rakkain, jos rakkaus kutsuu päivän ei hetket niin pitkiä lie. Suo valon syttyä, yö kohta saapuu pois kesän kukkaset syksy jo vie. Mä etsin jotain mikä meiltä unohtunut on,
minkä löytää mä avullasi voisin. On kesä lyhyt niinkuin haave saavuttamaton siitä mikä oisi voinut olla toisin. Kai tulet pian ennen kuin pimeään mä jään, eihän kaikki kai ole mennyt hukkaan. Jos löytäisimme toisemme silloin ehkä nään keinon jolla kaikki saamme viela kukkaan. Kiirehdi rakkain, jos rakkaus kutsuu
päivän ei hetket niin pitkiä lie. Suo valon syttyä, yö kohta saapuu pois kesän kukkaset syksy jo vie. Syksyn tuuli mukanaan vie kesän muistotkin,
nyt jo turhaan sä kysyt minne vie tää. Nyt rakastan kai vähemmän kuin ennen rakastin, mutta enemmän kuin koskaan saat tietää. Nyt majakat me näämme, kun myrsky raivoaa, tuuli vaahtopäiden äänen tänne kantaa. Ja tärkeintä on sydämemme ääntä noudattaa ja kaikkemme toisillemme antaa. Kiirehdi rakkain, jos rakkaus kutsuu
päivän ei hetket niin pitkiä lie. Suo valon syttyä, yö kohta saapuu pois kesän kukkaset syksy jo vie. Comments (1)
TrackbacksWeblogs that reference this entry
|
|
|